Tutkimus: sosiaalinen media lisää paineita, mutta siitä voi olla myös apua normien purkamisessa

Kyselytutkimuksen kaikista vastaajista liki 16 prosenttia koki ulkonäköpaineita sosiaalisen median takia.

STT

Sosiaalinen media lisää ulkonäköpaineita varsinkin nuorille naisille, todistaa laaja suomalaistutkimus.

Turun yliopistossa tehdyssä kyselytutkimuksessa näkyi suuria eroja ikäluokkien välillä. Kun kaikista vastaajista liki 16 prosenttia koki ulkonäköpaineita sosiaalisen median takia, 16–24-vuotiaista niitä koki peräti puolet ja 25–34-vuotiaistakin lähes kolmannes.

Palvelualustoissa on eroa. Kuvanjakopalvelu Instagramissa ulkonäköpaineita koetaan sukupuolesta riippumatta enemmän kuin Facebookissa, kertovat erikoistutkija Erica Åberg ja yliopisto-opettaja Aki Koivula.

Naisilla Instagramin aiheuttama ulkonäköstressi on kuitenkin selvästi yleisempää kuin miehillä. Toisin kuin tosielämässä, siltä eivät varjele edes laajat sosiaaliset verkostot eli suuri seuraajien lukumäärä.

Naisilla ulkonäköpaineiden kokeminen oli todennäköisempää, jos heillä oli yli 200 Instagram-seuraajaa.

Tutkijoiden mukaan suuren seuraajamäärän vaikutusta naisiin selittää esimerkiksi se, että heitä sosiaalistetaan vertailemaan itseään muihin naisiin.

Åbergin, Koivulan ja Iida Kukkosen tutkimus A feminine burden of perfection(siirryt toiseen palveluun) julkaistiin marraskuussa Telematics and Informatics -lehdessä.

Aineistona oli 3 700 Digitaalinen Suomi -kyselyyn vastannutta 18–74-vuotiasta suomalaista. Materiaali kerättiin taloussosiologian oppiaineessa vuosina 2017–2018 posti- ja nettikyselyillä.

Some myös purkaa normeja

Sosiaalisen median ajatellaan usein vain luovan ulkonäköpaineita ja olevan pinnallisuudessaan haitallinen nuorille. Se ei ole kuitenkaan koko totuus.

– Tarkemmin asiaa katsoessa se sisältää myös paljon mahdollisuuksia ulkonäköpaineiden purkamiseen ja haastamiseen, erilaisista ulkonäöllisistä marginaaleista valistamiseen ja erityisten ulkonäköyhteisöjen muodostumiseen, listaa Erica Åberg.

Åbergin mukaan ulkonäkönormeja purkavat myös esimerkiksi kehojen monimuotoisuutta ajavat tilit tai naisten ihokarvojen stigman poistamiseen liittyvät kampanjat.

– Oikeastaan jokainen voi muokata oman feedinsä sellaiseksi, ettei se aiheuta paineita ja tukee omaa minäkuvaa.

Sosiaalisessa mediassa on myös toimijoita, kuten vaikka Syömishäiriöliitto, joka tarjoaa apua syömishäiriöstä kärsiville ja tukee kaikkia muitakin esimerkiksi positiivisen ulkonäkösuhteen muodostamiseksi.

Liitto järjesti alkuvuodesta #siivoosome-kampanjan. Siinä kehotettiin miettimään somen aiheuttamia ulkonäköpaineita ja siivoamaan omalta tililtä pois ne seurattavat, jotka aiheuttavat huonoa mieltä.

Suomalaiset eivät halua hienostella

Suomalaiset eivät perinteisesti halua hienostella ulkonäöllään. Suomalaiset eivät halua näyttää laitetulta eivätkä juosta trendien perässä. Tärkeintä on olla siisti, jotta kehtaa mennä ihmisten ilmoille.

Tutkijat laskivat, että vastaajien menot ulkonäköön ovat kokonaiskulutuksesta viisi prosenttia. Toisaalta vastaukset antoivat myös aiheen miettiä, aliarvioivatko suomalaiset vaikkapa vaatemenojaan.

Sen sijaan hiustenhoitoon suomalaiset näyttävät suhtautuvan varsin vakavasti. Vastaajien mielestä alle 45-vuotiaiden miesten pitäisi käydä parturissa kuusi kertaa vuodessa ja naisten viisi kertaa.

Naisten on todettu kuluttavan miehiä enemmän aikaa ja rahaa kauneudenhoitoon. Parturi- ja kampaamopalvelut on kuitenkin alue, jossa sukupuolten erot ovat pienimmillään. Miehet hankkivat myös hiustuotteita melko ahkerasti.